Halloween costumes x2

Yksi vankikarkuri vähemmän vapaalla jalalla! Brianin hämmentyneestä ilmeestä voi päätellä kumman idea nää asut oli. Pientä vatahakoisuutta oli ilmassa, mutta onneksi samat psykologian lait pätevät niin lasten kasvatuksessa kuin poikaystävänkin kanssa - kiristys, uhkailu ja lahjonta!

Happy Halloween everyone!

New Yorkin neljä vuodenaikaa: kesä, kesä, talvi, talvi

Viimeviikolla oli kesä ja nyt on... kaks metria lunta?? Ainakin melkein. Mika tätä ilmastoa vaivaa? Missä on ne povatut ilmaston muutoksen aiheuttamat leudot talvet? Ja ennen kaikkea, mihin se syksy oikein katosi? Kävikö tosiaan niin hyvä nakki, että täällä jenkkilässä syksy ei tarkoita farkkujen polviin asti roiskunutta mutakerrosta, lämpötilakompleksista kärsiviä päiviä jolloin on aamulla jäätävän kylmä ja päivällä tukalan kuuma, tai lempikorkkareita täynnä vesi-lumiloskaa. Toivottavasti näin, sillä tähänhan voisi tottua!

Tänään päältä löytyi tämän näköistä settiä:

Takki Lanvin for H&M, farkut PacSun, villapaita Charlotte Russe, kengät Mekka, hiuspanta Glitter.

Talvi tuli rytinällä – kirjaimellisesti. Eilen koin elämäni ensimmäisen ukkoslumimyrskyn. Ilmeisesti loppukesän maanjäristys ja hirmumyrsky Irenen aiheuttama tulva eivät olleet kuin alkuverryttelyä talvea varten.

Meillä tuli pihassa pari puuta alas. Eipä tarvi noita oksia harventaa tänä vuonna.

Tsau!

Olen jo pidemmän aikaa haaveillut omasta blogista ja nyt sain viimeinkin aikaseksi sen aloittamisen. Bloggailen pääasiassa muodista, mutta myös kaikesta muusta mikä on lähellä sydäntä tai milloinkin kiinnostaa ja pohdituttaa.

Pidettiin Brianin kanssa meidän perus viikonloppuun kuuluva leffailta ja Japanilaisen Fuji-ravintolan kautta jatkettiin yhdentoista näytökseen katsoon The Rum Diary (Johnny Deppillä ei tietenkään ollut mitään tekemistä leffa-valinnan kanssa). En yleensä viitsi edes harkita niitä keskiyön lähettyvillä pyöriviä näytöksiä, koska leffateatterin pimeys yhdistettynä myöhäiseen aikaan on mulle satavarma tapa nukahtaa. Eletään muutenkin Brianin kanssa henkisesti eri aikavyöhykkeillä, eli minä sammun yleensä viimeistään yhdeltätoista illalla ja heräilen suunnilleen niihin aikoihin kun Brian on juuri suunnittelemassa nukkumaan menoa. Syytän siis kaupoissa pyörimisestä aiheutunutta hapenpuutetta siitä, että aliarvioin unenlahjani ja heräsin tapojeni mukaisesti vasta lopputekstien kohdalla. Harmi, jäi epäselväksi oliko kyseinen leffa sen kympin lipun arvoinen vai ei kun näin siitä ehkä pitkän trailerin pituisen pätkän. Brian vaan totesi, että et sitten näköjään taaskaan pysyny hereillä.

Tuollaisella vaatetuksella olin liikenteessä:

Mekko ja kengät Charlotte Russe,sukkikset ja musta takki H&M.

Ja ravintolasta vielä sen verran että pointsit kotiin, mahtavaa palvelua ja ruoka kokataan aina asiakkaiden edessä. Kana-teriyaki valkoisella riisillä, vihanneksilla ja sipuleilla oli odotuksen arvoinen.

Kaikki kommentit ovat tottakai erittäin tervetulleita! Hyvää sunnuntaita kaikille! :)